Jens Christian Grøndahl on kulttuuriradikaalin aikakauden lapsi, jolloin vapautuminen uskonnon omantunnon otteesta määritteli asialistaa. Mutta kypsällä iällä hän alkoi ajatella kristinuskosta eri tavalla ..

Poikana hän pyöräili yksin jumalanpalveluksiin. Sittemmin hän on ajautunut pois kaikesta siitä, mitä kutsuttiin kirkoksi ja uskoksi. Läheistensä kannustamana Jens Christian Grøndahl on lyhyessä ajassa kulkenut hylkäämisestä skeptisyyden ja epäröinnin kautta uudelleen uskolle avautumiseen. Hän kertoo tässä siitä, miten kristinuskon historia on muokannut häntä ja miten hän tuntee evankeliumien puhuttelevan häntä silloinkin, kun ne ovat ristiriidassa kokemuksen ja nykyaikaisen itseymmärryksen kanssa. Hengestä, voimattomuudesta ja vapaudesta, joka syntyy, kun kontrollista päästetään irti. Vieraiden ihmisten ystävällisyydestä ja heikomman hyväksymisen ja heikkoina olemisen vaikeasta haastavasta tehtävästä.